WHAT'S UP? -UPDATE

Heippa,
Edellisestä postauksesta onkin jo kulunut aikamoisesti aikaa. Olen Tanssikeskus Footlightin EK-ryhmässä, joten tanssin seitsemän tuntia viikossa koulun lisäksi. Siihen päälle tulee tietysti vielä kokeet ja esitelmät sekä kaverit...ja kyllähän minä välillä luen, piirrän ym. ym. Olen tykännyt EK:sta todella paljon, eikä minusta mitenkään ole tuntunut, että minulla olisi liikaa tekemistä. Olen kuitenkin huomannut, etten mitenkään voi ehtiä tehdä kaikkea. Niinpä, koska haluan vieläkin panostaa kouluun, eikä minulla juuri tällä hetkellä muutenkaan riitä motivaatiota, tämä blogi on tauolla määrittelemättömän ajan.

Toivon, että te ymmärrätte, koska varmasti teilläkin on paljon tekemistä. Juuri tällä hetkellä ja kaiken muun keskellä blogin päivittäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Rahkeet eivät vain riitä kaikkeen! En halua kuitenkaan poistaa tätä blogia, koska olen käyttänyt siihen paljon vaivaa ja aikaa. Toivon todella, että motivaationi palaisi, mutta siihen asti sanon hei hei. Saattaa olla, että postauksia rupeaa tulemaan taas, kun on jotain, mistä kirjoittaa. Se nähdään sitten!

Sitten vain syyslomaa, tanssiesityksiä ja uutta palaamista odotellessa...

NAME PROBLEMS

Heippa,
Blogeissa on varmasti 30 miljoonaa postausta blogin nimen keksimisestä ja netin joka sopukka on täynnä keskusteluja, joissa kysellään sopivia nimiä omalle blogille. Itse ajattelin nyt kuitenkin tehdä tästä jonkinlaisen postauksen.

Miten ihmeessä se voikaan olla niin vaikeaa??? Monilla on hirveä palo perustaa oma blogi ja päästä kirjoittamaan sinne siitä, mistä nyt aikookaan kirjoittaa. Ongelmana on vain se nimi! Sopivaa nimeä ei vain meinaa millään löytyä ja, jos löytyykin, se on lähes aina varattu.

Ainoa, siis oikeasti ainoa, tapa taitaa olla yksinkertaisesti odottaa ja pyöritellä eri ehdotuksia päässä. Joskus joistain nimigeneraattoreista voi olla hyötyä ja ne antavat ideoita mutta se lopullinen nimi taitaa kuitenkin löytyä ihan vain odottelemalla. Jossain vaiheessa sitten yhtäkkiä vain tulee sellainen ahaa-elämys ja voilà, nimi on löytynyt!

Siinä voi joskus mennä ikä ja terveys! Nimen keksimisessä kannattaa ensisijaisesti miettiä se ainainen blogin aihe. Mistä blogi kertoo? Millaisia postausia kirjoitat ja tulet kirjoittamaan? Millaisia lukijoita blogilla on? Nimeä miettiessä kannattaa katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Mistä kirjoitat vielä kahden vuoden päästä?

Blogin nimestä täytyy tulla esille tietenkin blogisi aihe mutta jollain tavalla myös sinun oma persoonallisuutesi. My life ja Life with Etunimi ovat tylsiä ja massanimiä. Maailmassa on ihan liikaa tällaisia blogeja, vaikka nimi voisi olla melkein mitä tahansa muuta. On monia blogeja, joiden nimet ovat persoonallisia, hauskoja ja mieleenpainuvia. Hevosblogeista tulee mieleen vaikkapa Voitto kotiin (hevosen lempinimi on Voitto), Joka päivä on karkkipäivä (hevosen nimi on Karkki) ja Mustaa valkoisella (kertoo mustavalkoisesta hevosesta). Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ja niitä löytyy varmasti satoja lisää. Tärkeää onkin juuri, ettei kenelläkään muulla ole samaa nimeä!

Ensisijaisesti juuri sinun on pidettävä nimestä. Sanoisin, että on helpompaa keksiä hyvänkuuloinen nimi blogille, jolla on jokin tietty aihe, josta postaa, esimerkkinä koira-, hevos-, tanssi- tai vaikka kirjablogit. Lifestyleblogit kun kertovat vähän kaikesta. Muotiblogitkin, vaikka vain muodista kirjoittavat, taitavat myös olla vähän toinen juttu, kun niitä on niin miljoonia!

Mieleen tulee myös vieraskieliset nimet. Niissä ei oikeastaan ole mitään vikaa, monesti ne kuulostavat jopa paremmilta kuin suomalaist nimet ja tilanteesta riippuen ovat melkein pakko (lifestyleblogeissa ainakin). Kannattaa kuitenkin miettiä kaksi kertaa ennen kuin pistää blogillensa jonkun kivan ranskankielisen lauseen kuten Vie autour de monde. Ihan kivahan tuo on...kukaan ei kuitenkaan muista tuota nimeä enää seuraavalla kerralla blogia etsiessään. Muutenkaan läheskään kaikki eivät ymmärrä sitä (jos eivät siis satu lukemaan ranskaa) eikä se näin ollen avaudu heille.

Nimen on hyvä olla lyhyt ja ytimekäs. Pituudella ei niinkään ole väliä, jos nimen vain muistaa helposti ja se jää päähän. Yleensä lyhyt on kuitenkin kaikkein paras. Muutenkin kannattaa miettiä, että, jos nimi ei mahdu selaimen normaalikokoiseen sivupalkkiin, on se varmaankin liian pitkä!

Tämänkin blogin nimi on lähiaikoina ollut vähän vaakalaudalla, kun se ei ehkä aina ole miellyttänyt omaa korvaa. Se on melko pitkä ja englanninkielinen, eli ei siis helposti muistettavissa. Haluaisinkin tietää, mitä mieltä te olette nimestä? Onko se hyvä vai pitäisikö sen olla suomenkielinen/lyhyempi??

Toivottavasti hyviä nimi-ideoita ja uusia blogipostauksia odotellessa...

AGILITY, AGILITY

Heippa,
Tänään pääsimme Jessen kanssa, kuten jo viime postauksessa vähän lupailinkin, vihdoin agility-treeneihin. Harrastamme siis agilityä, ihan vain harrastusmielessä vailla sen suurempia tavoitteita, kerran viikossa koirakoulu Taitoa Tassuihin jatkuvassa ryhmässä. Nyt kesälomalla meille tuli tähän kuitenkin vähän pidempi tauko, kun on ollut kaikkea muuta. Iloisin mielin ajoimme siis hallille. Isä oli mukana kuskina (tietenkin) mutta tällä kertaa myös kuvaamassa.

Putkesta ulos ja suunta kohti seuraavaa estettä

Pahoittelen kuvien laatua :(. Isä ei, vaikka hyvän kameran omaava hyvä kuvaaja onkin, ole koskaan ollut kuvaamassa tällaista agilityn kaltaista juttua, jossa kohde liikkuisi todella nopeasti. Lisäksi olimme (kuten kuvasta näette ja tekstistä saatoitte lukea) sisällä hallissa, jossa valaistus ei todellakaan ollut mikään paras mahdollinen!! Seuraavalla kerralla sitten osataan ;).

Saavuimme hallille ihan ajoissa mutta olimme silti viimeiset. Niinpä tunti alkoi suunnilleen heti, kun astuimme ovesta sisään, hups! Ihan aluksi käytiin nopeasti (tai vähän hitaammin) rata läpi. Tänään siinä oli 14 estettä mutta tehtiin se kahdessa osassa. Mukana oli ihan vain hyppyesteitä, putkia sekä muuri (joka mentiin kaksi kertaa) ja rengas...ja ohjaukset olivat melko perus, eli ihan valssilla mentiin! Ei siis ollut mitenkään hirvittävän vaikea, mikä oli ihan hyväkin, kun tässä on monta viikkoa ollut taukoa :)).

...jaa tiukka kaarto oikeaan

Sitten alettiinkin menemään rataa! Meitä oli neljä ja olimme Jessen kanssa viimeisinä, mistä oikeastaan pidän paljon. Silloin saa katsottua muidenkin suorituksia ja otettua niistä vinkkejä omaan tekemiseensä. Tuo rengaseste oli siinä heti ensin, joten tehtiin se ensiksi pari kertaa ihan yksittäisenä esteenä. Jesse on aika epävarma hyppäämään varsinkin tuollaisia kiinteitä esteitä niin eihän se siitä mennyt, joten ohjaaja madalsi sen kääntäen sen vinottain.  Silloin Jesse meni siitä ihan mukisematta läpi!!

Mielestäni loistava, ja kaikkein paras kuva Jessestä juuri okserin jälkeen

Kun rengas oli saatu "kuntoon" aloitettiin radan ensimmäinen osa, samalla kierroksella kylläkin. Tässä oli esteet 1-8. Alussa Jesse ei halunnut pysyä paikallaan, ei sitten millään. Rata meni kuitenkin todella hyvin, paremmin kuin olin odottanut, eikä siitä oikein voi sanoa mitään sen enempää. Aikaisemmilla tunneilla ollaan pyritty vain saamaan Jesseen lisää vauhtia, kun se jokin aika sitten vielä oli melko hidas, ottamalla puomit pois ja antamalla sen vain juosta läpi. Nyt oli kuitenkin ensimmäinen kerta ihan melkein normaalikokoisilla esteillä (tai yksi oli, muut olivat normaalikokoisia oksereita tai laitettu ihan matalimmalle)! Vauhti pysyi kuitenkin todella hienosti mukana, ihan niin, että minulle tuli oikeasti kuuma.

Nämä Jessen ilmakuvat ovat hauskoja...vaikka sillä onkin yksi jalka maassa ;)

Juuri tuosta aiemmin hitaasta vauhdista ja irtoamattomuudesta johtuen minä silloin varmistin aina tulemalla ihan esteen viereen, että Jesse varmasti meni esteen, ja nyt huomasin ja ohjaajakin huomasi minun tekevän sitä ihan samaa, vaikka nykyään Jesse kyllä aika varmasti menee niiden esteiden yli. Minulla taitaakin olla parannettavaa juuri tuossa ;)

Odottelutilassa odottelemassa omaa vuoroa. Jessellä oli erikoisasema, kun se pääsi oikein sohvalle!

Seuraavalla kierroksella oli sitten radan toinen osa, esteet 8-14. Tauon aikana Jesse oli "nukahtanut" ihan kokonaan, eikä sitten putken jälkeen juossutkaan muurille vaan pysäytti vauhdin täysin. Kyllä se sieltä vähitellen heräsi ja parin hypyn jälkeen oltiin taas täydessä tekemisen meiningissä mukana! Seuraava yritys meni hyvin, taas minulla oli siellä mukana sellaista ylimääräistä varmistelua. Tehtiinkin sitten vielä kolmas kerta ja tällä kertaa varmisteluni oli vähän kadonnut. Yhdessä kohdassa, kun Jessen piti kiertää este ja hypätä se toiselta puolelta, olin kuitenkin vähän huolimaton ja Jesse kiersi sen sitten takaisin. Noh! Aina ei voi kaikki mennä täydellisesti!!

Loppukiri maaliin!!

Kolmannella kierroksella otimme yksittäisiä esteitä/radan vaikeita kohtia ja Jessen kanssa harjoittelimme tietenkin rengasta. Olin melko varma siitä, ettei se menisi siitä läpi, kun se on muutenkin melko epävarma tuosta hyppäämisestä. Aluksi se ei mennytkään ja ohjaaja käänsi esteen sitten väärinpäin, jolloin korkeus oli sama mutta alla oli vain tyhjää ilmaa. Sitä ilmaa oli niin paljon, että Jesse ryntäsi esteen ali XD. Parin kerran jälkeen se kuitenkin hyppäsi siitä kiltisti yli ja teki ihan samoin, vaikka este käännettiinkin oikein päin! Tästä kerrasta jäi kyllä todella hyvä fiilis. Juuri kiva "palautus agilityn maailmaan". Kotona oltiin muuten todella väsyneitä!

Mitäs  piditte tällaisista treenipostauksista? Haluaisitteko lisää sellaisia?? Tai millaisia postauksia juuri TE haluaisitte? Varmaan syksyllä tulee lisää sellaisia ainakin ennen näytöksiä olevilta tanssitunneilta :).

Seuraava agitreeniä ja Jessen kanssa uusien asioiden opettelemista odotellessa...

BIRTHDAY GIRL ➟ FUTURE

Heippa,
kuten kaikki osaavat varmasti otsikosta päätellä, olen onnellisesti täyttänyt 15 vuotta!! Oikeastaan synttärit oli jo 2.7. 80 Tämän postauksen tekeminen on nyt kuitenkin vähän jäänyt...ja nyt sain sen sitten vihdoin tehtyä!

Niistä synttäreistä ei kyllä ole paljoakaan kerrottavaa. Ajoimme käytännössä koko päivän mökille. Haluattekin ehkä tietää, mitä sain lahjaksi? Noh, minulla oli tuossa vähän aikaa sitten myös konfirmaatio (en ajatellut kirjoittaa siitä sen enempä) ja kiirettä on ollut enemmän kuin tarpeeksi, joten minulle ei oltu hankittu mitään varsinaista lahjaa etukäteen vaan sain itse toivoa lahjaa. Se onkin sitten MELKEIN päätetty; pohdin siis iphonen ja sellaisen "scrapbooksetin" välillä.

Kuten huomaatte, tästä ei ole paljoakaan kirjoitettavaa. Ajattelinkin nyt kertoa vähän tulevaisuudesta ja siitä, mitä minä olen puuhaillut.  Saaga-tallin leirin jälkeen minulla oli siis konfirmaatio, joka meni ihan hyvin. Olimme sen jälkeen pari päivää kotona siivoilemassa jälkiä ja menimme samalla myös takojalle, siis meidän omistamalle "maatilalle", siivoilemaan paikkoja. Siitä sitten lähdimme mökille, jossa olen tälläkin hetkellä, emmekä ole tehneet mitään ihmeellistä.

Täällä mökillä ollessani olen yrittänyt puuhata Jessen kanssa vähän enemmän. Agility on nyt kesän vuoksi jäänyt pois näiltä parilta viikolta, joten sen sijaan olemme pitäneet pari omatoimista koulutustuokiota pihalla. Ihan hyvinhän ne ovat menneet..haluaisin kuitenkin opetta sille vähän uusia temppuja. Olisiko teillä ideoita? Olen myös miettinyt vähän näitä koirapostauksia. Haluaisitteko te, että tekisin sellaisia? Vaikka agilitystä? Onneksi pääsemme Jessen kanssa ainakin tällä viikolla agilityyn, kun mennään kotiin jo perjantaiksi!

Olen myös miettinyt paljon tämän blogin suuntaa. Kuten varmasti olette huomanneet, kuvia on postauksissa ollut melko vähän. Toisaalta tuossa leiripostauksessa niitä oli sitten sitäkin enemmän. Mitä mieltä te olette? Itse olen vähän sitä mieltä, etten laittaisi ihan kaikkiin postauksiin kuvia. Silloin postauksia tulisi nimittäin aika varmasti paljon paljon harvemmin, kun en keksisi mitään kuvattavaa/minulla ei olisi aikaa kuvata.Muutenkin tällaisia kuulumispostauksia, joita nyt olen pari tehnyt, olisi paljon vaikeampaa tehdä. Olen varma siitä, että kuvia kyllä tulee olemaan, koska pidän kuvaamisesta. Muutenkin kesän tavoitteena minulla on ollut oppia kuvaamaan paremmin. Todennäköisesti kuvia tulee siis kuitenkin jatkossa(kin) vain "special"-postauksiin. Toisaalta voisin lisäillä postauksiin esimerkiksi lyhyitä laulun-/runopätkiä tai jotain muuta pientä...Olisiko teillä joitain hyviä ideoita?

Samalla olen miettinyt ulkoasun vaihdosta/bannerin vaihdosta. Tämä nykyinen ulkoasu kun on vain bloggerin perusulkka, johon on vaihdettu tausta ja tehty tuo bannerin teksti. Älkää siis ihmetelkö, jos blogi näyttää silloin tällöin oudolta!!

Itselleni ajankohtaisena kysymyksenä on ollut tuo ratsastuskysymys. Haluaisin nimittäin ruveta ratsastamaan säännöllisesti, eli vaikkapa noin kerran kuukaudessa, ja haluaisin ratsastaa juuri issikoilla (eli siis askellajiratsastusta). Toisaalta haluan myös tanssia EK-ryhmässä. Tämä periaatteessa voisi olla melko mahdollista, jos kävisin jollain yksityistunneilla tm., kun tuntien ajankohtaa voisi vaihdella melko vapaasti. Ongelmana on kuitenkin sopivan tallin löytäminen. Haluan nimittäin juuri askellajiratsastusta, kun yleensä issikkatallit taas ovat maastotalleja, joilla tehdään ainoastaan ohjattuja vaelluksia. Sijainnin pitäisi tietenkin olla sopiva, eli käytännössä pääkaupunkiseudulla tai ihan sen lähellä...ja monesti on käynyt siten, että löydän potentiaalisen ehdokkaan mutta sitten matka on liian pitkä, todella monet pitävät tallia huonona tai jotain muuta, minkä vuoksi se ei olekaan hyvä. Tiedättekö te joitain hyviä issikkatalleja?

Pakko vielä kertoa, että menen vielä heinäkuun lopulla Saaga-tallille ratsastamaan ja yritän saada sen videon tuosta leiristä valmiiksi siihen mennessä ja laittaa sen tuohon toivonmukaan ilmestyvään Saaga-talli-postaukseen :)...ettette siis ihmettele, mikä sillä videolla kestää.

Nyt olen saanut taas vähän purkaa mieleni teille ja kertoa omasta ja blogin tulevaisuudesta.  
Haluan vielä tehdä yhden ilmoitusasian tähän loppuun! Lähdemme 24.7. Thaimaahan ja olemme siellä kaksi viikkoa. Sinä aikana en siis tee yhtään blogipostausta. Sieltä palatessamme blogi palaa kuitenkin ihan normaaliin rytmiin. Ettehän siis lopeta blogin lukemista, vaikken sillä viikolla postailekaan!!

Thaimaan matkaa ja toivottavasti uutta ratsastustallia sekä ulkoasua odotellessa...

CAMP LIFE; DAY 6

Perjantaiaamuna heräsimme kaikki ripeästi, jotta ehtisimme vähän pakkailemaan. Minun pitikin pakata kaikki valmiiksi, sillä lähdin leiriltä jo kello 10, eli vähän aamiaisen jälkeen. Muut menivät vielä ratsastamaan pariksi tunniksi. He menivät maastoon, tällä kertaa toiseen suuntaan kuin yleensä, ja saivat valita menevätkö ilman satulaa vai satulalla. He kahluuttivat hevosia toisessa suunnassa olevalla rannalla ja ilmeisesti myös laukkasivat/ravasivat/tölttäsivät. Sitten heilläkin oli samainen näyttö, joka meilläkin oli Sofian kanssa.

Vielä tällainen artsy kuva maastosta, joka oli ihan pakko laittaa

Sekä kuva tallin kukosta ja toisesta kanasta

Olisin todella paljon halunnut olla mukana tuolla maastolenkillä ;)!! Muuten en kyllä menettänyt hirveästi mitään...ensi vuonna sitten uudestaan!!!

Koko leiri oli kyllä ihan mahtava ja porukka oli mukava. Olen varma, että olen menossa ensi vuonna uudestaan, eikä tämä todellakaan jäänyt minun viimeiseksi vierailukseni Saaga-tallilla. Mielestäni nämä leirit ovat hauskoja juuri siksi, ettei siellä tarvitse osata tai varsinaisesti oppia mitään, Saaga-tallilla pidetään vain hauskaa!..kannattaa muuten käydä, jos et vielä ole tehnyt sitä ;))))).

Eihän tämän karvakuonon söpöyttä voi vastustaa!

Sitten minulla ei olekaan enää muuta sanottavaa. Kiitos leiriläisille ja tietenkin Saaga-tallille!!!...laitan tänne vielä myöhemmin videon meidän mahtavasta viikostamme Saaga-tallilla. Kaikki postausten kuvat eivät siis ole minun ottamiani vaan osa on Bedan ja Sofian :)

Seuraavaa ratsastusta ja tölttääviä issikoita odotellessa...

CAMP LIFE; DAY 5

Torstaiaamuna menimme maastoon Bedan ja Sofian kanssa. Menin tämän maaston vaihteeksi Thulalla, joka oli oikeasti paljon mukavampi ratsastaa, mitä olin odottanut. Laukkasimme kaksi kertaa ylämäet sekä ravasimme ja tölttäsimme joitain kertoja. Thula söi kyllä vähän mutta ei niin, että se olisi haitannut.

Iloiset mutta väsyneet hevostytöt laittamassa hevosia kuntoon maastoa varten

Ennen lounasta meillä oli myös futispooloturnaus. Minä ja Sofia olimme joukkue, Beda ja Joanna ja Pauliina ja Lilian olivat joukkue. Pelasimme sitten toisiamme vastaan aina vuorotellen. Kentällä oli siis pallo, jota piti vierittää kädessä olevalla mailalla. Ainoastaan Lukka tajusi pelin idean kunnolla, muut vain karttoivat palloa. Thula kyllä uskalsi koskea sitä. Menin Lóalla, joka valitettavasti pelkäsi palloa. Sain kyllä vieritettyä sen muille pari kertaa, mutta siitä ei ollut paljoakaan apua, ja me siis hävisimme molemmat pelit. Ihan hauskaahan se oli mutta myös epäreilua!

"Leirikisat" olivat tänä vuonna loppunäyttö. Niinpä, koska Sofia lähti leiriltä jo torstai-iltana ja minä perjantaiaamuna, meidän näyttömme oli heti futispoolon jälkeen. Valitsimme hevosiksi minulle Lóan ja Sofialle Duldin, vaikka näin jälkeenpäin ajatellen olisin ehkä mieluummin mennyt Duldilla tai Thulalla, kun menin niillä molemmilla vain kerran tämän leirin aikana. Nämä hevoset laitettiin nyt kuitenkin karsinoihin odottamaan ja me menimme miettimään, miten tekisimme näyttömme.

Rakas Lóani <3

Tehtävänä oli siis, että pitää meille annetusta kymmenestä tehtävästä valita kuusi sekä lisäksi mahdollinen bonustehtävä. Näyttötehtävämme olivat tässä järjestyksessä; ruokavatien välistä käveleminen, takin riisuminen ja antaminen toiselle ja uudestaan pukeminen, pujottelu, voltti, pysähdys ja peruutus yhdellä kädellä, ratsastus käsihevosen kanssa, töltin esittäminen ja tavaroiden etsiminen maastosta. Teimme myös tuon bonustehtävän, joka oli siis polvilleennousu hevosen selässä (satuloilla ei voinut nousta seisomaan, joten piti mennä vain polvilleen). Kaikkeen tähän oli aikaa 30 minuuttia.

Ruokavatien välistä ratsastus oli vaikeampaa kuin luulin, koska niissä oli rehua, mutta onnistui kuitenkin hyvin. Takin riisuminen meni todella hyvin, mutta sen pukemisen kanssa oli minulla hieman ongelmia...yhdellä kädellä ratsastus oli mielestäni kaikkein helpoin noista ja se sujuikin nopeasti ja hyvin. Ratsastus käsihevosen kanssakin meni ihan hyvin mutta Duld, jota talutin, käveli melko hitaasti. Sitten oli tuo töltin esittäminen, jossa sain hyvin nostettua töltin mutta Lóa ei suostunut menemään uralle. Tämä kohta meni kaikkein huonoiten mutta onnistui silti ihan okei. Polvilleen nouseminen oli melko helppoa. Viimeisenä lähdimme sitten maastoon etsimään niitä tavaroita, jotka oli todella helppo löytää. Siellä se Lóakin sitten rupesi tölttäämään!

Pääsimme täsmälleen ajallaan maaliin, ja arvasimme tavaroista löytyneiden kirjainten muodostaman sanankin. Loppujen lopuksi tuo näyttö meni ihan hyvin, vaikka minua jäikin harmittamaan todella paljon se, ettei Lóa töltännyt kunnolla, koska se ei pysynyt uralla!!

Tämän päivän ja koko leirin viimeinen ratsastus olikin sitten siinä. Söimme lounasta ja tallipuuhien sijaan otimme kunnon päiväunet, koska olimme kaikki todella väsyneitä. Sofian piti valitettavasti lähteä jo tuolloin torstaina kello 16, joten sanoimme heipat hänelle, ja toinen ryhmä lähti maastoon.

Illalla grillasimme makkaraa ja paistoimme lettuja. Se oli ihan yhtä hyvää kuin on ollut aina ennenkin, eli siis todella hyvää! Viimeiseksi illalla annoimme hevosille rehut ja syötimme niitä vielä siinä pihalla.

CAMP LIFE; DAY 4

Keskiviikkona sää oli todella huono. Käytännössä melkein koko päivän vain satoi ja satoi. Kyllähän muinakin päivinä satoi, mutta aurinko tuli esiin ainakin iltapäiväksi. Niinpä ohjelma oli vähän säävarauksella tehty. Saimme kuitenkin kaiken tehtyä kastumatta ihan likomäriksi!

Aamulla söimme aamupalan tavallisesti ja menimme sen jälkeen kentälle tekemään vähän tasapainoharjoituksia. Toinen siis talutti ja toinen ratsasti, ja selässä tehtiin erilaisia juttuja esimerkiksi jalkojen heittoa, käsien pyörittämistä jne. Leikimme myös joitain leikkejä, kuten hippaa. Oli siis kolme hippaa, jotka ottivat kolmea ratsastajaa kiinni. Hipat saivat vain kävellä mutta ratsastajat saivat mennä mitä tahansa askellajia, ja aina, kun sai jonkun kiinni, sai ottaa sen hevosen. Tämä leikki oli todella hauska mutta Duld ei oikein tajunnut sen ideaa. Se lähtikin pari kertaa ryntäämään täyttä laukkaa. Kukaan ei onneksi tippunut!

Oikeastaan heti tämän jälkeen, kun olimme saaneet vaihettua sadevaatteet päälle, ratsastimme rannalle kahluuttamaan hevosia. Emme menneet kovaa vaan tämä oli tällainen mukava päivälenkki. Kahluuttaminen oli kuitenkin todella kivaa! Kahluutin tällä kertaa Duldia, joka oli yhtä kiltti ja kärsivällinen kuten aina.

Kahluuttaminen on mukavaa (ja märkää) touhua

Lukkaa ei muu kuin syöminen kiinnostanut

Kun taivaalta satoi jo valmiiksi kissoja ja koiria, ei pieni lisäkastuminen haitannut ollenkaan; Lóa pärskyttelypuuhissa

Sitten olikin jo lounas. Söimme ja sen jälkeen oli vapaa-aikaa. Siivosimme taas tarhat ja sen jälkeen leikimme sellaista leikkiä, että meidän otsaan kirjoitettiin joku sana, joka sitten piti arvata kyselemällä muilta kysymyksiä. Oikeastaan tämä oli vähän liiankin helppoa ja arvasin sanan melkein heti :O! Kävimme myös kuvailemassa hevosia, jotka olivat laitumella.

"Älä syö mun heinäkasasta!"...kyllähän meillä kaikilla on kiire ruuan ääreen, kun sitä on saatavilla XD

Illemmalla, kuitenkin ennen iltaruokaa, teimme ryhmissä toisillemme temppuradat, jotka meidän piti sitten tehdä. Minä, Beda ja Sofia teimme Lilianille, Joannalle ja Pauliinalle radan ja he tekivät meille. Radat suoritimme sitten iltaruoan jälkeen.

Vähän kuvia laitumelta

...ja ihania pääkuvia, jotka ainakin minun mielestäni ovat todella kivoja

Meidän tekemä ratamme sisälsi suunnilleen nämä jutut järjestyksessä; portin avaaminen, ruokavatien välistä käveleminen, ratapituussuuntaanleikka, pysähdys, peruutus, pääty-ympyrä, pieni este laukassa (tai ravissa), laukannosto, raviinsiirtyminen, pysähdys, etuosakäännös, pysähdys pressun päälle taluttaen, selkäännousu, pujottelu ohjat löysänä, 90 asteen kulma, tölttääminen vesilasi kädessä, puomit ravissa ja maailmanympärysmatka pysähdyksissä.

Toiset tekivät ensin tämän meidän radan. Sitten me teimme heidän ratansa. Minä menin viimeiseksi Lóalla. En muista rataa kokonaan mutta se meni suunnilleen näin; peruutus puomien väliin, täyskaarto, ravi vesilasi kädessä, voltti (ravissa ja vesilasi kädessä), pysähdys, maailmanympärysmatka 1,5x, lyhyt ratsastus väärinpäin, kääntyminen oikeinpäin, kierros laukkaa omena suussa, seisominen hevosen selässä, pujottelu, hevosenkengän etsiminen lantaämpäristä silmät sidottuina, hevosenkengän heittäminen renkaaseen. Tämä rata oli ihan kiva rata. Jotkut jutut olivat ehkä vähän jänniä...tuo meni kuitenkin ihan hyvin! Oikeastaan ainoa "vaikea" juttu, jossa en onnistunut oli tuo omena suussa laukkaaminen. Omena ei nimittäin meinannut pysyä suussani alkuunkaan, ja sitten oli vielä tuo laukannosto, jota en varmaan muutenkaan olisi saanut tehtyä tuolla kentällä :(. Minulla oli kuitenkin hauskaa ja olisin kyllä halunnut tehdä tuon meidänkin radan!!

Lilian ja Lukka meidän tekemällä temppuradalla

Sitten vain iltapalaa syömään...emme kuitenkaan menneet nukkumaan sen jälkeen vaan meillä oli yömaasto. Kaikki menivät omilla hoitsuillaan, eli Lilian Lukalla, Pauliina Duldilla, minä ja Sofia tandemina Lóalla paitsi Beda, joka meni tandemina Joannan kanssa Thulalla. Tämä lenkki oli melko lyhyt ja tulimme ihan sopivaan aikaan takaisin. Sää kuitenkin suosi meitä, sillä tämä oli varmaan ainoa hetki päivästä, kun ei satanut!

CAMP LIFE; DAY 3

Seuraavana päivänä ohjelma oli sama kuin maanantaina, mutta vain toisinpäin. Aamiaisen jälkeen meillä oli ensiksi kenttätunti ilman satulaa, jonka menin Lukalla. Se oli muuten kiva muttei meinannut oikein ravata, kun se ei muutenkaan pidä kentästä. Teimme ensiksi ihan pysähdyksiä, voltteja ja täyskaartoja. Pujottelimme myös esimerkiksi renkaiden välistä. Sitten vähän aikaa siinä lämmiteltyämme rupesimme ravaamaan molempiin suuntiin. Tunti kesti vain 30 minuuttia, joten siinä se aika olikin jo vierähtänyt.

Vaihdoimme sitten toisen ryhmän kanssa, jolla oli sama tölttitunti, joka meillä oli edellisenä päivänä. Vaihdoimme kuitenkin osan hevosista, sillä tallilla oli samaan aikaan kengittäjä kengittämässä niitä. Niinpä Lukka meni kengitykseen ja Thula tuli tälle tunnille (taisi olla ihan hyvä, sillä Lukka ei todellakaan pidä tölttäämisestä). He tekivät samoja juttuja kuin me. Olin nimittäin katsomassa ja kuvaamassa tuntia, mutta sää oli melko sateinen, joten hyvät otokset jäivät kyllä nyt jonnekin. Tuon tunnin katsominen oli kuitenkin hyvä juttu, koska opin siitäkin paljon.

Toisten ratsastaessakaan meillä ei koskaan ollut tylsää, kun aina saattoi mennä rapsuttelemaan tallikissa Samppaa

Sama ryhmä, joka oli tölttitunnilla, meni heti perään kiipeilymaastoon. Tajusimme nimittäin ehkä vähän liian myöhään,  että nuo ryhmät olisi kannattaut laittaa vähän eri tavalla. Saimme siis itse valita hevoset jokaiselle tunnille!

Lounaan jälkeen oli taas sitä heppapuuhastelua ja vapaa-aikaa, eli veimme hevosille päiväheinät ja siivosimme tarhat. Sitten odottelimme meidän neljältä alkavaa maastoa ilman satulaa. Menin tässä maastossa Lóalla. Pidin maastolenkistä todella paljon! Suurimmaksi osaksi menimme ihan käyntiä mutta ravasimme pari pätkää ja menimme yhden ylämäen laukkaakin. Taisimme myös jossain kohtaa töltätä lyhyen pätkän :). Lóa oli mukava, eikä syönyt paljoakaan. Aurinko tuli juuri sopivasti esiin, ja matkan varrella näimme pyöriäisenkin...

Pari kuvaa minusta ratsastamassa Lóalla

...molemmat ovat tosin sunnuntain ratsastusretkeltä ;)

Illalla annoimme taas rehut hevosille ja söimme itsekin iltaruoan. Tänä iltana meillä oli sauna, jonne en kuitenkaan mennyt, sillä olin juuri edellisenä päivänä peseytynyt ja pessyt hiukset. Aika, joka jäi yli, kului kuitenkin nopeasti, kun rupesimme joogaamaan nurmikolla XDDD!

CAMP LIFE; DAY 2

Seuraava päivä olikin sitten ensimmäinen kokonainen päivä. Heräsimme 7.30 aamupalalle, joka siis oli kello 8.30. Puimme päälle, pesimme hampaat ym. ym. ja söimme sitten sen aamupalan. Sen syötyämme jäimme odottamaan päivän ohjelman tuloa...

Ensimmäinen ratsastus alkoi kymmeneltä, ja se oli kiipeilymaasto. Puolelta rupesimme laittamaan hevosia kuntoon ja sitten lähdimmekin matkaan. Minä menin Lukalla, Lilian Duldilla ja Sofia Lóalla. Sää oli aika pilvinen, mutta maasto sujui ilmeisesti kaikkien osalta hyvin. Mitään erityistä ei tapahtunut matkan varrella ja kaikki pääsivät ehjinä takaisin ;)). Koska kyseessä oli kiipeilymaasto, menimme erityisen mäkistä reittiä ja saimme samalla harjoitella (muistella) kevyttä istuntaa. Lukka meni todella kivasti ja varmasti. Muutamat laukka- ja ravipätkätkin se meni oikein nätisti!

Tulimme takaisin ja toiset lähtivät maastoon ilman satulaa. En tietenkään ollut mukana, joten en voi sanoa sen sisällöstä sen enempää, mutta ilmeisesti tuokin maasto oli mennyt ihan hyvin. Sinä aikana me vain pelasimme ja söimme karkkia.

Vapaa-ajalla kävimme kuvailemassa hevosia; tässä Duld tarhassa

Thula, josta oli vaikeaa saada hyviä kuvia, kun sillä oli tuo ötökkäloimi päällä

Söimme lounasta noin 12.30. En muista enkä jaksa luetella kaikkia viikon ruokia, mutta ne olivat kaikki todella todella hyviä! Sitten oli vuorossa jonkinlaista heppapuuhailua eli siivosimme hevosten tarhat ym. Lisäksi meillä oli tähän aikaan joka päivä ihan vain vapaa-aikaa (+ saimme hyviä keksejä välipalaksi).

Söpö kuva Fjalarista, joka siis on Saaga-tallin hevonen muttei käy tunneilla

Ihana vanha Spöng, joka seisoi lähes aina tuossa nurkalla...ja aina yhtä kuvauksellisena

Neljältä alkoi seuraava ratsastustunti, joka oli tällä kertaa kentällä. Ensiksi "toinen ryhmä" eli Beda, Pauliina ja Lilian (Joanna ja Lilian halusivat jostain syystä vaihtaa ryhmää XD) ratsastivat ilman satulaa ihan perusjuttuja; esim. voltteja, pysähdyksiä, peruutuksia, ravia, askelten pidennystä ym. Minä otin samalla vähän kuvia.

Tässä vähän kuvia kenttätunnilta; Beda ja Lóa

Sitten vaihdoimme, ja meillä oli kentällä tölttitunti. Sofia meni Duldilla, minä Lóalla ja Joanna Thulalla. Meillä oli tietenkin satulat! Ensiksi oli vähän alkuverryttelyä, eli juuri näitä samaisia juttuja, joita toisetkin tekivät, mutta vähän lyhennettynä. Sitten rupesimme keräämään hevosia kokoon, eli pyysimme niitä pohkeiden avulla ja painoa taakse siirtämällä astumaan takajaloilla paremmin alleen ja puolipidätteitä tekemällä pitämään päätään ylhäällä. Yhtäkkiä pyysimme sitten vähän lisää vauhtia ja menimmekin jo tölttiä! Olenhan minä sitä mennyt aikaisemminkin mutta nyt oikeasti osasin itse pyytää sitä oikein...minusta tuntuukin, että opin tältä tunnilta kaikkein eniten. Lóa oli tälle tunnille hyvä hevonen, sillä se menee helposti tölttiä, ja totteli minun apujani todella nätisti. Opin myös ihan käytännön kannalta hyödyllisen asian, eli sen, että Lóan töltti menee helposti passiksi, jos mennään liian lujaa!!! Harmillisesti Lóa vain ei meinannut pysyä uralla, mikä hankaloitti sitä itse tölttiä (taisi kyllä osittain johtua minustakin). Hoidimme hevoset ja annoimme niille samalla rehut. Sen jälkeen oli myös meidän vuoro syödä.

Meidän tölttitunnilta ei ole kuvia, joten tässä lisää toisen tunnin kuvia...epäonnistunut otos Lilianista ja Lukasta

Myöhemmin illalla, noin kello 19, oli leirikaste. Ratsastimme ensiksi ilman satulaa väärinpäin pitäen vesilasia kädessä, ja toinen talutti. Luonnollisesti vaihdoimme sen jälkeen puolia. Vettä ei saanut läiskyttää...noh, se ei ehkä ihan onnistunut :). Hevosten osuus oli hoidettu, mutta leirikaste jatkui vielä. Seuraavaksi piti poimia vedestä suulla omena ja heti perään jauhoista karkki. Kaikkien naamat olivat tämän jälkeen ihan jauhoissa! Lopuksi meidän päällemme kaadettiin ne kaikki loput vedet, jotka laseissa oli vielä jäljellä, vähiten vettä tiputtanut sai vielä toisen extra lasillisen.

Leirikaste olisi ollut tässä mutta joku päätti aloittaa vesisodan, jonka jälkeen olimme IHAN likomärkiä. Käväisimme siis vielä peseytymässä ennen iltapalaa ja nukkumaanmenoa.

CAMP LIFE; DAY 1

Heippa,
Koko viime viikon olin siis ratsastuskeirillä Joutsassa Saaga-talli nimisellä tallilla. Voisin kertoa tallista sen verran, että se on islanninhevostalli, joka järjestää pääasiassa vaelluksia. Postauksia ei leirin takia olekaan tullut. Se oli nimittäin ihan keskellä metsää, eikä minulla olisikaan ollut mukana mitään, jolla olisin voinut päivitellä blogia! Ajattelin kuitenkin nyt, kun olen tullut takaisin, kirjoittaa leirin jokaisesta päivästä vähän tarkemmin.

Tässä näkymä tallin pihasta ja meistä lähdössä maastoon

Leiri alkoi siis sunnuntaina 21.6. virallisesti kello kuusi. Paikalle sai kuitenkin mennä jo viideksi, joten niin me teimme. Ajoimme sinne meidän mökiltämme, joka on noin 30 minuutin ajomatkan päässä. Minun ja siskojeni Lilianin ja Joannan lisäksi leirille tuli kolme meidän kaveria Beda ja Sofia (me veimme heidät leirille) sekä Pauliina, jotka kaikki siis tunsin (tietenkin) ennaltaan. Koska veimme Bedan ja Sofiankin, olimme kaikki paikalla samaan aikaan, ja Pauliinakin tuli juuri ennen meitä. Saatoimme siis heti viedä tavarat sisään meidän leirimökkiimme ja pedata omat sänkymme.

Tänä(kin) vuonna oli iloinen jälleennäkeminen tallikoira Ruusan kanssa

Meidän ei oikeastaan tarvinnut tutustua paikkoihin, sillä minä ja Beda olemme olleet leirillä nyt kuusi kertaa, Joanna ja Lilian neljä, Pauliina kolme ja Sofia kaksi kertaa. Saaga-talli on siis meille tuttu paikka!! Odotimme sitten siinä siihen kuuteen saakka, jolloin kerroimme toiveita leirin suhteen sekä jaoimme hoitohevoset. Hoitohevoset leirin aikana olivat tänä vuonna (ja aikaisempina vuosinakin) nämä; Pauliina - Duld, Lilian - Lukka, minä ja Sofia - Lóa, Joanna - Thula (+ Duld) ja Beda - Spöng (+ Lukka). Joannalla ja Bedalla oli tavallaan kaksi hoitsua, koska Spöng on jo vanha ja sillä on kesäihottumaa, eli sillä ei voi ratsastaa, ja Thula on välillä todella kärttyisä (siis näykkii) kesäihottuman vuoksi, eli sitä ei välttämättä saa hoitaa niin paljoa.

Pauliina ja Duld maastoilemassa

Ja Lilian ja Lukka

Sofia ja Lóa

Minun hoitsuni, Lóa, on siis ihana rautias viisikäyntinen issikka. Lóa on jo melko vanha mutta tallin muihin hevosiin verrattuna nuori hevonen. Luonteeltaan se on hieman säikky mutta myös herkkä hevonen. Lóa ei voi sitoa, koska sillä on vetopaniikki, mutta hoitaessa ja ratsastettaessa se on kiltti. Näin kuuden leirin mittaan siitä on tullut minulle todella tärkeä hevonen varsinkin, kun en enää ratsasta vakituisesti, ja Lóa on lähes ainoa hevonen, jolla ratsastan jotenkunten säännöllisesti <3.

Jotta myös saisimme tehdä jotain, teimme lyhyen 30 minuutin maastolenkin ilman satulaa. Ensiksi siis toiset ratsastivat hoitsuilla ja toiset kuvasivat, ja sitten vaihdettiin. Olin tässä jälkimmäisessä ryhmässä ja menin tietenkin Lóalla, joka oli ihan yhtä ihana kuin muistelin. Tämä lyhyt maastolenkki oli todella kiva "palautus ratsastuksen maailmaan", sillä en harrasta ratsastusta vakituisesti. Sää oli ihana, aurinko paistoi, ja hevoset olivat reippaalla päällä, vaikka menimmekin vain käyntiä.

Maastosta mukaan sattui tulemaan iso liuta hauskoja kuvia kuten nämä kaksi kuvaa!

Jos ette muualla, niin ainakin tässä näette kaikki ratsastamassa omilla hoitsuillaan

Veimme hevoset takaisin tarhaan ja illalla olikin sitten enää iltapala ja nukkumaanmeno. Laidunkeikkoja ei valitettavasti tällä leirillä ollut, sillä laidun ei ollut enää siellä kaukana vaan melkein tallin pihassa. Hiljaisuus oli yhdeltätoista, mutta kyllähän se meidän sänkyynmeno vähän venähti...mukana oli nimittäin tietenkin kokonainen pöydällinen karkkia, jota sitten söimme pitkin päivää (ja yötä).

ALL ABOUT DANCE

Heippa,
Tämä kesäloman alku on hurahtanut silmissä! Koko viime viikon olin rippileirillä Sipoossa, ja yhtäkkiä kesäkuu olikin jo puolessa välissä. Leiri oli kuitenkin ihan mahtava!! Minulla oli todella hauskaa yhdessä uusien kavereiden kanssa ja viikon jälkeen oli todella vaikeaa sanoa hyvästit. Asiaa helpotti kuitenkin ensi viikolla oleva ratsastusleiri, jota olen odottanut todella TODELLA paljon.

Tulevista ja menneistä kesäsuunnitelmista puhuminen ei kuitenkaan ollut tämän postauksen tarkoitus. Tarkoitukseni oli puhua vähän tanssista. Motivaationi tanssia kohtaan oli nimittäin joitain vuosia sitten ihan nollassa, kun vielä tanssin balettia. En oikein tiedä miksi, sillä rakastan balettia. Jostain syystä se ei kuitenkaan tuntunut oikealta silloin. Aloitin siis show-tanssin Footlightilla. Sen jälkeen motivaatio onkin kasvanut yhdessä hujauksessa. En keksi mitään syytä, miksi show on yhtään sen motivoivampaa kuin baletti, mutta olemme yhdessä ryhmäni kanssa käyneet eri tapahtumissa, kilpailuissa ym. ja sen myötä olen innostunut tanssista toden teolla. Ryhmämme pitäisi ainakin mennä ensi vuonna kisoihin, eli siitä tulisi ns. kisaryhmä, minkä takia suunnilleen tärisen innostuksesta jo nyt.

Päätin siis kokeilla onneani ja hakea Footlightin EK-ryhmään. Olen omasta mielestäni ihan kohtalaisen hyvä tanssija ja, vaikka en mikään paras olekaan (johtuu varmaan vähäisestä viikkotuntimäärästä) minä todella haluan sinne. Olen todellakin valmis panostamaan tähän vähintään yhtä paljon kuin kouluun!!

Hakeminen sinäänsä oli aika helppoa, piti vain lähettää määräpäivään mennessä erilaisia itseensä ja tanssiin liittyviä kysymyksiä sisältävä lomake täytettynä, ja sitten sinulle lähetettiin kutsu koehakuun. Kannustan ihan jokaista, joka pitää tanssimisesta, ainakin kokeilemaan! Niin helppoa se nimittäin oli :)

Haku oli juuri sopivasti eilen, eli 17.6. Haku, jonka luulin olevan paljon "vaikeampi", ei sekään ollut mitenkään haastava. Teimme yksinkertaisia kävely/rytmiikkajuttuja ja jonkinlaista helppoa sarjaa. Mukana oli joitain jalanheittoja ja piruetteja mutta niiden pitäisi luonnistua, jos on yhtään enemmän harrastanut tanssia.

Ainakin minun kohdallani se meni ihan hyvin. Näköjään, sillä tulokset julkaistiin jo tänään ja pääsin EK-ryhmään! En itsekään ole vielä tajunnut, mitä oikein tapahtui. Siis minä...MINÄ!..PÄÄSIN EK-RYHMÄÄN!!?!! En olisi uskonut sitä, sillä kuten sanoin olen tanssinut vain kerran, korkeintaan kaksi kertaa, viikossa. Minun ikäiseni, eli 14-15-vuotiaathan ovat helposti tanssineet monta vuotta lähes joka päivä. Mielestäni tämä todistaa, että kaikkien, ihan kaikkien on mahdollista päästä pitkälle, jos vain haluaa. Kannustan siis kokeilemaan!

Mitä se sitten tarkoittaa?? En oikeastaan itsekään ole ihan 100% selvillä asiasta, sillä infotilaisuus/kirje tulee vasta heinäkuussa. Yksinkertaisimmillaan EK (siis erikoikoulutus) Footlightilla tarkoittaa, että tanssimme noin 3-7 kertaa viikossa monipuolisesti eri tanssilajeja. Minulla on muutamia kavereita, jotka ovat EK:ssa, ja ilmeisesti tuntimäärä on lähellä 7:ää ellei jopa enemmän. He ovatkin sanoneet, että käytännössä "asuvat" tanssiopistolla.

Lisäksi EK:seen kuuluu erilaiset kuvaukset, extranäytökset ym. Ehkä tämä onkin se suurin ero; kuka tahansa voi ottaa vaikka kuinka monta tuntia viikossa (ainakin Footlightilla) mutta EKlaiset pääsivät esim. kesällä osallistumaan tanssisadun tekemiseen. Kaikissa tanssiopistoissa on erilainen systeemi, ja Footlightilla on vain eri tasoisia tunteja, joita voi valita haluamansa määrän. Tietystihän niissä kaikissa on jonkinlainen ryhmä, mutta se on eri joka tunnilla. Niinpä EK:ssa on ehkä yksi vähän yhtenäisempi ryhmä, kun ollaan monilla eri yhteisillä tunneilla ja tehdään lähes kaikki tanssiin liittyvä yhdessä.

No, tässä taisikin sitten olla kaikki sanottava tältä illalta. Tämä oli ehkä vähän erilainen postaus..tai no! Jokatapauksessa, sanokaahan mitä te pidätte tällaisista postauksista? Ja minkälaisia postauksia te haluaisitte?? Kommentoikaa kaikkea, mitä nyt sattuukaan tulemaan mieleen, sillä minä haluan todellakin tietää teidän mielipiteenne!!

Seuraavaa leiriä ja tanssitunteja odotellessa...

HELLO WORLD

Heippa,
Olen ihan tavallinen tyttö Suomesta, joka sittemmin on innostunut valokuvaamisesta. Sen seurauksena päätin perustaa tämän blogin, johon minun olisi tarkoitus laittaa esille ottamiani valokuvia ja mutenkin kertoa päivistäni.

Täällä blogissa tarkoitus olisi keskittyä minun elämääni, eli blogi on tavallaan lifestyle-blogi. Kuvia ja postauksia tulee siitä, mitä milloinkin satun tekemään. Postausaiheita ovat esimerkiksi tanssi, vaatteet, my day, ostokset, meikit...ym. ym. Myös te, lukijat, saatte ehdottaa postausaiheita, joita otan mielelläni vastaan. Lähetäthän kommenttia siitä, mistä sinä haluaisit lukea ;)

Aktiivisuudesta sanon sen verran, että postauksia tulee aina silloin, kun saan sopivan inspiraation. Yritän kirjoitella noin kerran viikossa, mutta minulla on muutakin elämää, joten en voi luvata mitään tarkkaa postausväliä. Varsinkin jakson viimeisten viikkojen sekä lomamatkojen aikaan kirjoitusvälistä tulee pidempi, sillä silloin on niin paljon muutakin tekemistä...enkä halua tehdä blogin postausten kirjoittamisesta mitään pakkopullaa!

Sitten olisikin ehkä aika kertoa jotain minusta itsestäni? Olen siis 14-vuotias, eli syntynyt vuonna 2000. Asun Etelä-Suomessa, ja olen kesän jälkeen yhdeksännellä luokalla. Kotona minulla on pieni pörröinen hieman yli kaksivuotias shih tzu Jesse, joka on minulle todella tärkeä. (Tulette varmasti tutustumaan siihen.) Harrastan tanssia, show-tanssia, jossa haluan kehittyä niin hyväksi kuin vain mahdollista. Lisäksi lähellä sydäntäni ovat myös lukeminen, ratsastus, valokuvaaminen sekä agility, jossa käyn säännöllisesti Jessen kanssa. Pidän myös melko paljon koulusta, ja panostankin siihen todella paljon.

Sitten vain seuraavaa postausta ja ihanaa kesää odotellessa...