NAME PROBLEMS

Heippa,
Blogeissa on varmasti 30 miljoonaa postausta blogin nimen keksimisestä ja netin joka sopukka on täynnä keskusteluja, joissa kysellään sopivia nimiä omalle blogille. Itse ajattelin nyt kuitenkin tehdä tästä jonkinlaisen postauksen.

Miten ihmeessä se voikaan olla niin vaikeaa??? Monilla on hirveä palo perustaa oma blogi ja päästä kirjoittamaan sinne siitä, mistä nyt aikookaan kirjoittaa. Ongelmana on vain se nimi! Sopivaa nimeä ei vain meinaa millään löytyä ja, jos löytyykin, se on lähes aina varattu.

Ainoa, siis oikeasti ainoa, tapa taitaa olla yksinkertaisesti odottaa ja pyöritellä eri ehdotuksia päässä. Joskus joistain nimigeneraattoreista voi olla hyötyä ja ne antavat ideoita mutta se lopullinen nimi taitaa kuitenkin löytyä ihan vain odottelemalla. Jossain vaiheessa sitten yhtäkkiä vain tulee sellainen ahaa-elämys ja voilà, nimi on löytynyt!

Siinä voi joskus mennä ikä ja terveys! Nimen keksimisessä kannattaa ensisijaisesti miettiä se ainainen blogin aihe. Mistä blogi kertoo? Millaisia postausia kirjoitat ja tulet kirjoittamaan? Millaisia lukijoita blogilla on? Nimeä miettiessä kannattaa katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Mistä kirjoitat vielä kahden vuoden päästä?

Blogin nimestä täytyy tulla esille tietenkin blogisi aihe mutta jollain tavalla myös sinun oma persoonallisuutesi. My life ja Life with Etunimi ovat tylsiä ja massanimiä. Maailmassa on ihan liikaa tällaisia blogeja, vaikka nimi voisi olla melkein mitä tahansa muuta. On monia blogeja, joiden nimet ovat persoonallisia, hauskoja ja mieleenpainuvia. Hevosblogeista tulee mieleen vaikkapa Voitto kotiin (hevosen lempinimi on Voitto), Joka päivä on karkkipäivä (hevosen nimi on Karkki) ja Mustaa valkoisella (kertoo mustavalkoisesta hevosesta). Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ja niitä löytyy varmasti satoja lisää. Tärkeää onkin juuri, ettei kenelläkään muulla ole samaa nimeä!

Ensisijaisesti juuri sinun on pidettävä nimestä. Sanoisin, että on helpompaa keksiä hyvänkuuloinen nimi blogille, jolla on jokin tietty aihe, josta postaa, esimerkkinä koira-, hevos-, tanssi- tai vaikka kirjablogit. Lifestyleblogit kun kertovat vähän kaikesta. Muotiblogitkin, vaikka vain muodista kirjoittavat, taitavat myös olla vähän toinen juttu, kun niitä on niin miljoonia!

Mieleen tulee myös vieraskieliset nimet. Niissä ei oikeastaan ole mitään vikaa, monesti ne kuulostavat jopa paremmilta kuin suomalaist nimet ja tilanteesta riippuen ovat melkein pakko (lifestyleblogeissa ainakin). Kannattaa kuitenkin miettiä kaksi kertaa ennen kuin pistää blogillensa jonkun kivan ranskankielisen lauseen kuten Vie autour de monde. Ihan kivahan tuo on...kukaan ei kuitenkaan muista tuota nimeä enää seuraavalla kerralla blogia etsiessään. Muutenkaan läheskään kaikki eivät ymmärrä sitä (jos eivät siis satu lukemaan ranskaa) eikä se näin ollen avaudu heille.

Nimen on hyvä olla lyhyt ja ytimekäs. Pituudella ei niinkään ole väliä, jos nimen vain muistaa helposti ja se jää päähän. Yleensä lyhyt on kuitenkin kaikkein paras. Muutenkin kannattaa miettiä, että, jos nimi ei mahdu selaimen normaalikokoiseen sivupalkkiin, on se varmaankin liian pitkä!

Tämänkin blogin nimi on lähiaikoina ollut vähän vaakalaudalla, kun se ei ehkä aina ole miellyttänyt omaa korvaa. Se on melko pitkä ja englanninkielinen, eli ei siis helposti muistettavissa. Haluaisinkin tietää, mitä mieltä te olette nimestä? Onko se hyvä vai pitäisikö sen olla suomenkielinen/lyhyempi??

Toivottavasti hyviä nimi-ideoita ja uusia blogipostauksia odotellessa...

AGILITY, AGILITY

Heippa,
Tänään pääsimme Jessen kanssa, kuten jo viime postauksessa vähän lupailinkin, vihdoin agility-treeneihin. Harrastamme siis agilityä, ihan vain harrastusmielessä vailla sen suurempia tavoitteita, kerran viikossa koirakoulu Taitoa Tassuihin jatkuvassa ryhmässä. Nyt kesälomalla meille tuli tähän kuitenkin vähän pidempi tauko, kun on ollut kaikkea muuta. Iloisin mielin ajoimme siis hallille. Isä oli mukana kuskina (tietenkin) mutta tällä kertaa myös kuvaamassa.

Putkesta ulos ja suunta kohti seuraavaa estettä

Pahoittelen kuvien laatua :(. Isä ei, vaikka hyvän kameran omaava hyvä kuvaaja onkin, ole koskaan ollut kuvaamassa tällaista agilityn kaltaista juttua, jossa kohde liikkuisi todella nopeasti. Lisäksi olimme (kuten kuvasta näette ja tekstistä saatoitte lukea) sisällä hallissa, jossa valaistus ei todellakaan ollut mikään paras mahdollinen!! Seuraavalla kerralla sitten osataan ;).

Saavuimme hallille ihan ajoissa mutta olimme silti viimeiset. Niinpä tunti alkoi suunnilleen heti, kun astuimme ovesta sisään, hups! Ihan aluksi käytiin nopeasti (tai vähän hitaammin) rata läpi. Tänään siinä oli 14 estettä mutta tehtiin se kahdessa osassa. Mukana oli ihan vain hyppyesteitä, putkia sekä muuri (joka mentiin kaksi kertaa) ja rengas...ja ohjaukset olivat melko perus, eli ihan valssilla mentiin! Ei siis ollut mitenkään hirvittävän vaikea, mikä oli ihan hyväkin, kun tässä on monta viikkoa ollut taukoa :)).

...jaa tiukka kaarto oikeaan

Sitten alettiinkin menemään rataa! Meitä oli neljä ja olimme Jessen kanssa viimeisinä, mistä oikeastaan pidän paljon. Silloin saa katsottua muidenkin suorituksia ja otettua niistä vinkkejä omaan tekemiseensä. Tuo rengaseste oli siinä heti ensin, joten tehtiin se ensiksi pari kertaa ihan yksittäisenä esteenä. Jesse on aika epävarma hyppäämään varsinkin tuollaisia kiinteitä esteitä niin eihän se siitä mennyt, joten ohjaaja madalsi sen kääntäen sen vinottain.  Silloin Jesse meni siitä ihan mukisematta läpi!!

Mielestäni loistava, ja kaikkein paras kuva Jessestä juuri okserin jälkeen

Kun rengas oli saatu "kuntoon" aloitettiin radan ensimmäinen osa, samalla kierroksella kylläkin. Tässä oli esteet 1-8. Alussa Jesse ei halunnut pysyä paikallaan, ei sitten millään. Rata meni kuitenkin todella hyvin, paremmin kuin olin odottanut, eikä siitä oikein voi sanoa mitään sen enempää. Aikaisemmilla tunneilla ollaan pyritty vain saamaan Jesseen lisää vauhtia, kun se jokin aika sitten vielä oli melko hidas, ottamalla puomit pois ja antamalla sen vain juosta läpi. Nyt oli kuitenkin ensimmäinen kerta ihan melkein normaalikokoisilla esteillä (tai yksi oli, muut olivat normaalikokoisia oksereita tai laitettu ihan matalimmalle)! Vauhti pysyi kuitenkin todella hienosti mukana, ihan niin, että minulle tuli oikeasti kuuma.

Nämä Jessen ilmakuvat ovat hauskoja...vaikka sillä onkin yksi jalka maassa ;)

Juuri tuosta aiemmin hitaasta vauhdista ja irtoamattomuudesta johtuen minä silloin varmistin aina tulemalla ihan esteen viereen, että Jesse varmasti meni esteen, ja nyt huomasin ja ohjaajakin huomasi minun tekevän sitä ihan samaa, vaikka nykyään Jesse kyllä aika varmasti menee niiden esteiden yli. Minulla taitaakin olla parannettavaa juuri tuossa ;)

Odottelutilassa odottelemassa omaa vuoroa. Jessellä oli erikoisasema, kun se pääsi oikein sohvalle!

Seuraavalla kierroksella oli sitten radan toinen osa, esteet 8-14. Tauon aikana Jesse oli "nukahtanut" ihan kokonaan, eikä sitten putken jälkeen juossutkaan muurille vaan pysäytti vauhdin täysin. Kyllä se sieltä vähitellen heräsi ja parin hypyn jälkeen oltiin taas täydessä tekemisen meiningissä mukana! Seuraava yritys meni hyvin, taas minulla oli siellä mukana sellaista ylimääräistä varmistelua. Tehtiinkin sitten vielä kolmas kerta ja tällä kertaa varmisteluni oli vähän kadonnut. Yhdessä kohdassa, kun Jessen piti kiertää este ja hypätä se toiselta puolelta, olin kuitenkin vähän huolimaton ja Jesse kiersi sen sitten takaisin. Noh! Aina ei voi kaikki mennä täydellisesti!!

Loppukiri maaliin!!

Kolmannella kierroksella otimme yksittäisiä esteitä/radan vaikeita kohtia ja Jessen kanssa harjoittelimme tietenkin rengasta. Olin melko varma siitä, ettei se menisi siitä läpi, kun se on muutenkin melko epävarma tuosta hyppäämisestä. Aluksi se ei mennytkään ja ohjaaja käänsi esteen sitten väärinpäin, jolloin korkeus oli sama mutta alla oli vain tyhjää ilmaa. Sitä ilmaa oli niin paljon, että Jesse ryntäsi esteen ali XD. Parin kerran jälkeen se kuitenkin hyppäsi siitä kiltisti yli ja teki ihan samoin, vaikka este käännettiinkin oikein päin! Tästä kerrasta jäi kyllä todella hyvä fiilis. Juuri kiva "palautus agilityn maailmaan". Kotona oltiin muuten todella väsyneitä!

Mitäs  piditte tällaisista treenipostauksista? Haluaisitteko lisää sellaisia?? Tai millaisia postauksia juuri TE haluaisitte? Varmaan syksyllä tulee lisää sellaisia ainakin ennen näytöksiä olevilta tanssitunneilta :).

Seuraava agitreeniä ja Jessen kanssa uusien asioiden opettelemista odotellessa...

BIRTHDAY GIRL ➟ FUTURE

Heippa,
kuten kaikki osaavat varmasti otsikosta päätellä, olen onnellisesti täyttänyt 15 vuotta!! Oikeastaan synttärit oli jo 2.7. 80 Tämän postauksen tekeminen on nyt kuitenkin vähän jäänyt...ja nyt sain sen sitten vihdoin tehtyä!

Niistä synttäreistä ei kyllä ole paljoakaan kerrottavaa. Ajoimme käytännössä koko päivän mökille. Haluattekin ehkä tietää, mitä sain lahjaksi? Noh, minulla oli tuossa vähän aikaa sitten myös konfirmaatio (en ajatellut kirjoittaa siitä sen enempä) ja kiirettä on ollut enemmän kuin tarpeeksi, joten minulle ei oltu hankittu mitään varsinaista lahjaa etukäteen vaan sain itse toivoa lahjaa. Se onkin sitten MELKEIN päätetty; pohdin siis iphonen ja sellaisen "scrapbooksetin" välillä.

Kuten huomaatte, tästä ei ole paljoakaan kirjoitettavaa. Ajattelinkin nyt kertoa vähän tulevaisuudesta ja siitä, mitä minä olen puuhaillut.  Saaga-tallin leirin jälkeen minulla oli siis konfirmaatio, joka meni ihan hyvin. Olimme sen jälkeen pari päivää kotona siivoilemassa jälkiä ja menimme samalla myös takojalle, siis meidän omistamalle "maatilalle", siivoilemaan paikkoja. Siitä sitten lähdimme mökille, jossa olen tälläkin hetkellä, emmekä ole tehneet mitään ihmeellistä.

Täällä mökillä ollessani olen yrittänyt puuhata Jessen kanssa vähän enemmän. Agility on nyt kesän vuoksi jäänyt pois näiltä parilta viikolta, joten sen sijaan olemme pitäneet pari omatoimista koulutustuokiota pihalla. Ihan hyvinhän ne ovat menneet..haluaisin kuitenkin opetta sille vähän uusia temppuja. Olisiko teillä ideoita? Olen myös miettinyt vähän näitä koirapostauksia. Haluaisitteko te, että tekisin sellaisia? Vaikka agilitystä? Onneksi pääsemme Jessen kanssa ainakin tällä viikolla agilityyn, kun mennään kotiin jo perjantaiksi!

Olen myös miettinyt paljon tämän blogin suuntaa. Kuten varmasti olette huomanneet, kuvia on postauksissa ollut melko vähän. Toisaalta tuossa leiripostauksessa niitä oli sitten sitäkin enemmän. Mitä mieltä te olette? Itse olen vähän sitä mieltä, etten laittaisi ihan kaikkiin postauksiin kuvia. Silloin postauksia tulisi nimittäin aika varmasti paljon paljon harvemmin, kun en keksisi mitään kuvattavaa/minulla ei olisi aikaa kuvata.Muutenkin tällaisia kuulumispostauksia, joita nyt olen pari tehnyt, olisi paljon vaikeampaa tehdä. Olen varma siitä, että kuvia kyllä tulee olemaan, koska pidän kuvaamisesta. Muutenkin kesän tavoitteena minulla on ollut oppia kuvaamaan paremmin. Todennäköisesti kuvia tulee siis kuitenkin jatkossa(kin) vain "special"-postauksiin. Toisaalta voisin lisäillä postauksiin esimerkiksi lyhyitä laulun-/runopätkiä tai jotain muuta pientä...Olisiko teillä joitain hyviä ideoita?

Samalla olen miettinyt ulkoasun vaihdosta/bannerin vaihdosta. Tämä nykyinen ulkoasu kun on vain bloggerin perusulkka, johon on vaihdettu tausta ja tehty tuo bannerin teksti. Älkää siis ihmetelkö, jos blogi näyttää silloin tällöin oudolta!!

Itselleni ajankohtaisena kysymyksenä on ollut tuo ratsastuskysymys. Haluaisin nimittäin ruveta ratsastamaan säännöllisesti, eli vaikkapa noin kerran kuukaudessa, ja haluaisin ratsastaa juuri issikoilla (eli siis askellajiratsastusta). Toisaalta haluan myös tanssia EK-ryhmässä. Tämä periaatteessa voisi olla melko mahdollista, jos kävisin jollain yksityistunneilla tm., kun tuntien ajankohtaa voisi vaihdella melko vapaasti. Ongelmana on kuitenkin sopivan tallin löytäminen. Haluan nimittäin juuri askellajiratsastusta, kun yleensä issikkatallit taas ovat maastotalleja, joilla tehdään ainoastaan ohjattuja vaelluksia. Sijainnin pitäisi tietenkin olla sopiva, eli käytännössä pääkaupunkiseudulla tai ihan sen lähellä...ja monesti on käynyt siten, että löydän potentiaalisen ehdokkaan mutta sitten matka on liian pitkä, todella monet pitävät tallia huonona tai jotain muuta, minkä vuoksi se ei olekaan hyvä. Tiedättekö te joitain hyviä issikkatalleja?

Pakko vielä kertoa, että menen vielä heinäkuun lopulla Saaga-tallille ratsastamaan ja yritän saada sen videon tuosta leiristä valmiiksi siihen mennessä ja laittaa sen tuohon toivonmukaan ilmestyvään Saaga-talli-postaukseen :)...ettette siis ihmettele, mikä sillä videolla kestää.

Nyt olen saanut taas vähän purkaa mieleni teille ja kertoa omasta ja blogin tulevaisuudesta.  
Haluan vielä tehdä yhden ilmoitusasian tähän loppuun! Lähdemme 24.7. Thaimaahan ja olemme siellä kaksi viikkoa. Sinä aikana en siis tee yhtään blogipostausta. Sieltä palatessamme blogi palaa kuitenkin ihan normaaliin rytmiin. Ettehän siis lopeta blogin lukemista, vaikken sillä viikolla postailekaan!!

Thaimaan matkaa ja toivottavasti uutta ratsastustallia sekä ulkoasua odotellessa...